UUTISIA JA TIEDOTTEITA

Runoalue on pop up -runokauppa 03.08.2015

Poesian kehittämä tilapäinen ja ohjelmallinen kirjakauppa, Runoalue, toteutetaan ensimmäisen kerran Kansallisteatterin Lavaklubilla 21.–27.8.2015.

 

Lue lisää »

Poesian syksy 2015 06.07.2015

Käännösrunoutta, esseistiikkaa, vihkoja

Syksy on pian ovella ja tuo tullessaan runsaan ja monipuolisen valikoiman luettavaa.

Poesia julkaisee kaksi merkittävää runokäännöstä. Venäläisen Lev Rubinšteinin Sankarin ilmestyminen (suom. Tomi Huttunen) tarjoaa katsauksen runoilijan tuotantoon 1970-luvulta nykypäivään. Katriina Ranteen kokoama ja suomentama Korallia ja suolakiteitä -antologia puolestaan esittelee laaja-alaisesti afrikkalaista runoutta.

Nykyrunous monenkirjavine muotoineen voi hämmentää monia lukijoita. Siru Kainulaisen Runo ja rytmi avaa 2000-luvun suomalaista runoutta lukijan näkökulmasta. Erityisenä huomionkohteena on runojen rytmi. Antti Salminen analysoi kokeellisuutta käsittelevässä esseeteoksessaan taiteen ja elämän yhdistämistä ympäristökriisin aikakaudella.

Kotimaisesta runotarjonnasta vastaa Henriikka Tavin Kaksitoista, joka sisältää 12-osaisen kirjasarjan parhaat runot jälkikäteen toimitetussa muodossa.

Lisäksi syksyllä käynnistyy uusi Poesiavihkot-julkaisusarja, jossa julkaistaan itsenäisiä mutta kirjaa suppeampia teoksia, ns. chapbookeja, jotka ovat suosittuja erityisesti angloamerikkalaisissa maissa. Kirjan ja lehden välimaastoon sijoittuvassa Poesiavihkot-formaatissa julkaistaan sekä runoutta että esseistiikkaa. Sarjan aloittavat Virpi Alasen antikvaarista löydettyä runoutta sisältävä teos, Penjami Lehdon kokeellinen puutarhaessee sekä kanadalaisen Christian Bökin käsitteellistä kirjallisuutta käsittelevä essee.

Lisätietoja:
marko.niemi(a)poesia.fi

Arvostelukappaleet:
tiedotus(a)poesia.fi

 
Käännösrunous
– Korallia ja suolakiteitä. Afrikkalaisen runouden antologia (suom. Katriina Ranne)
– Lev Rubinštein: Sankarin ilmestyminen (suom. Tomi Huttunen)

Esseet ja tietokirjallisuus
– Siru Kainulainen: Runo ja rytmi
– Antti Salminen: Kokeellisuudesta – historiallisesta avantgardesta jälkifossiiliseen elämään

Kotimainen runous
– Henriikka Tavi: Kaksitoista

Poesiavihkot
– Virpi Alanen: Löytöretkue
– Penjami Lehto: Puutarhassa
– Christian Bök: Kaksi pistettä vokaalin päällä (suom. Marko Niemi)

KÄÄNNÖSRUNOUS

Korallia ja suolakiteitä
Afrikkalaisen runouden antologia

Koonnut ja suomentanut Katriina Ranne

Korallia ja suolakiteitä on ensimmäinen suomenkielinen afrikkalaisen runouden antologia. Pääpaino on nykyrunoudessa, mutta kokoelman vanhin runo on peräisin 1200-luvulta asti. Runot on käännetty seitsemästä eri kielestä. Teemoittain jaoteltu teos vie lukijan yhtä lailla rakkauden huumaan kuin sisällissodan jättämään hiljaisuuteen, luonnon keskelle ja urbaanin nyky-Afrikan sykkeeseen.

Teos ilmestyy elokuussa 2015.

Katriina Ranne (s. 1981) on afrikkalaiseen runouteen keskittynyt kääntäjä ja kirjailija. Hän on väitellyt swahilinkielisestä nykyrunoudesta Lontoon yliopistossa 2010 ja opettanut swahilikirjallisuutta, swahilia ja afrikkalaista elokuvaa Lontoon ja Helsingin yliopistoissa. Hän on osallistunut Poetry Translation Centren toimintaan vuodesta 2004 ja ohjannut runokäännöstyöpajoja vuodesta 2011. Ranne on julkaissut runoteoksen Ohikulkijan tuoksu (Gummerus, 2014) ja romaanin Minä, sisareni (Nemo, 2010).

Lev Rubinštein
Sankarin ilmestyminen

Suomentanut Tomi Huttunen

Käsiterunoilija, esseisti ja humoristi Lev Rubinštein on venäläisen nykyrunouden tunnetuimpia nimiä. Sankarin ilmestyminen tarjoaa katsauksen koko Rubinšteinin pitkään, 1970-luvulta nykypäivään ulottuvaan tuotantoon. Kirjastonhoitajana työskennellyt Rubinštein kirjoitti poetiikaltaan ja ideoiltaan vaihtelevaa runouttaan kirjaston aineistokorteille, mikä näkyy hänen tekstissään nasevana ja ytimekkäänä ilmaisuna. Sankarin ilmestyminen -valikoimaan on suomennettu viisi tällaista korttipakkaa ja lisäksi Rubinšteinin ajankohtaisia esseitä, jotka käsittelevät mm. Venäjän tämänhetkistä tilannetta.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Lev Rubinštein (s. 1947) aloitti kirjoittamisen 60-luvun lopulla ja osallistui aktiivisesti neuvostokonseptualismin kehittämiseen 70-luvulla. Hän kiinnittää erityistä huomiota runojensa muotoon, ja hänet tunnetaankin yhtenä ensimmäisistä konseptualistisista kirjoittajista. Hänen tuotantoaan on käännetty useille kielille. Rubinštein voitti venäläisen Andrei Bely -palkinnon vuonna 1999.

Tomi Huttunen (s. 1971) on Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori. Venäläinen avantgardekirjallisuus on yksi hänen tutkimusaloistaan, ja samaan aihepiiriin liittyy myös Huttusen toimittama käännösvalikoima Venäläisen avantgarden manifestit (Poesia, 2014). Akateemisen uransa lisäksi Huttunen toimii mm. kirjallisuuskriitikkona Helsingin Sanomissa.

ESSEET JA TIETOKIRJALLISUUS

Siru Kainulainen
Runo ja rytmi

Runo ja rytmi avaa 2000-luvun runouden ennennäkemätöntä moninaisuutta lukemisen näkökulmasta. Aineistona on käytetty pääasiassa nykyrunoja mutta myös vanhempaa suomalaista lyriikkaa. Keskeisenä aiheena on runojen rytmi, joka havainnollistaa runon ilmaisun ja lukemisen aistimellista vuorovaikutusta. Rytmi tarttuu ja tartuttaa: se on runon toimintaa, joka ulottuu lukijaan asti.

Kirja on suunnattu kaikille runouden lukemisesta kiinnostuneille ja sopii erinomaisesti myös niille, jotka kummastelevat tai karttelevat runoutta vaikka muuten lukevatkin kaunokirjallisuutta.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Siru Kainulainen (FT) on turkulainen runouden tutkimukseen suuntautunut kirjallisuuden tutkijatohtori.

Antti Salminen
Kokeellisuudesta – historiallisesta avantgardesta jälkifossiiliseen elämään

Antti Salminen pohtii esseeteoksessaan, miten käsitys kokeellisuudesta olisi muotoiltava käytännössä ja teoriassa, jotta sillä olisi ratkaisevaa merkitystä nykytilanteessa, jossa (jälki)kapitalismi on kokemassa suurimpia kriisejä sitten syntymänsä. Käsitys taiteen ja elämän kokeellisuudesta on nykykulttuurin kohtalonkysymys, jos taiteilta odotetaan perustavia avauksia ja sinnikkyyttä elämänmuodon saattamiseksi kestävälle pohjalle.

Kokeellisuus on ennen kaikkea toimimisen ja olemisen tapa, eikä se rajaudu taiteisiin eikä etenkään “kokeellisen taiteen” leimaan ja lajityyppiin. Pikemminkin se ymmärretään historiallisena, tiettyyn elämänmuotoon ja sille ominaisiin ilmiöihin kytkeytyneenä sekä niissä jatkuvasti muuttuvana.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Antti Salminen (s. 1983) on tamperelainen filosofi, runoilija, tietokirjailija ja kirjallisuudentutkija. Salmiselta ilmestyi runokokoelma Nollankuori vuonna 2013 Sanasadon julkaisemana ja kokeellinen proosateos Lomonosovin moottori vuonna 2014 Poesialta. Salminen palkittiin jälkimmäisestä sekä Kalevi Jäntin että Tähtivaeltaja-palkinnolla.

KOTIMAINEN RUNOUS

Henriikka Tavi
Kaksitoista

Henriikka Tavin vuonna 2012 kirjoittama kaksitoistaosainen kirjasarja 12 sisältää kaikkiaan yli 800 sivua. Kaksitoista-teokseen on valikoitu ja editoitu kirjasarjan runoista parhaimmat. Vuoden 2012 aikana tietyt teemat ja poetiikan piirteet toistuivat ja kehittyivät sarjan eri osien runoissa. Kaksitoista-teos ei seuraa alkuperäisen sarjan rakennetta eikä toista orjallisesti runoja alkuperäisessä muodossaan, vaan hahmottuu omana kaunokirjallisena kokonaisuutenaan.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Henriikka Tavi (s. 1978) on helsinkiläinen runoilija ja Poesian perustajajäsen. Hänen esikoisteoksensa Esim. Esa (Teos, 2007) palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Toinen teos Sanakirja (Poesia) ilmestyi syksyllä 2010. Runokokoelma Toivo (Teos, 2011) voitti sekä Kalevin Jäntin palkinnon että Yleisradion jakaman Tanssivan karhun.

POESIAVIHKOT

Virpi Alanen
Löytöretkue

Löytöretkue-vihko on saanut alkunsa samannimisestä blogista, joka on vuonna 2010 perustettu antikvaarinen löytörunoteos. Runoissa tihentyy ihmismielen ja -kehon absurdi liike, olemisen selittämisyritysten surrealistinen suru ja huumori. Löytöretkue koostuu antikvaarisesta tiede- ja tietokirjallisuuden kielestä, joka on muuttunut vanhetessaan vaivihkaa kaunokirjallisen kielen kaltaiseksi ja josta voi poimia pieniä vinksahtaneita tarinoita kielen outoudesta ja ihmisyyden varjoisemmista puolista.

Löytörunous ei perustu samalla tavoin kirjoitusprosessiin kuin runous yleensä, vaan siinä runous kaivetaan esiin materiaalista, jota ei alun perin ole tarkoitettu runoksi. Tekijän vastuulla onkin rakentaa löydetylle uusi elämä runona – valikointi, nimeäminen, esteettiseen ja poeettiseen kontekstiin sijoittaminen.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Virpi Alanen on helsinkiläinen runoilija ja kriitikko. Hänen esikoisteoksensa Ystävätär K ilmestyi Poesian kustantamana vuonna 2012. Tällä hetkellä hän työstää lyyristen pienoisesseiden käsikirjoitusta sekä runokäsikirjoitusta. Varsinaisten käsikirjoitustensa ohella Alanen on perehtynyt antikvaarisen kirjallisuuden estetiikkaan ja kieleen.

Penjami Lehto
Puutarhassa

Puutarhoja käsittelevä kokeellinen essee liikkuu esseistiikan, kaunokirjallisen proosan ja runouden välimaastoissa. Essee pohtii mm. permakulttuuria, kielen juuria ja lukemista pölytyksenä. Se esittää monenlaisia puutarhanhoitoon ja kirjallisuuteen liittyviä kysymyksiä – mikä esimerkiksi erottaa rikkaruohon hyötykasvista? Risteävine palstoineen teksti heijastaa muotonsa kautta puun varttamista ja puutarhan polkuja ja palstoja.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Penjami Lehto on jyväskyläläinen kirjallisuusblogaaja. Hän on yksi Luutii-yhteisöblogin (www.luutii.ma-pe.net) kirjoittajista ja ylläpitää omaa Jäljen ääni -blogiaan osoitteessa penjami.wordpress.com. Lehto on ammatiltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.

Christian Bök
Kaksi pistettä vokaalin päällä

Suomentanut Marko Niemi

Essee esittelee ja erittelee käsitteellisen kirjallisuuden (engl. conceptual literature) erilaisia muotoja intention ja ekspression käsitteiden kautta. Samalla se kuvailee käsitteellisen kirjallisuuden suhtautumista minään ja tekijyyteen. Keskeisessä roolissa on Steve McCafferyn visuaalinen runo, joka koostuu pienestä i-kirjaimesta, jonka päällä on yhden sijasta kaksi pistettä. Lisäksi essee pohtii erilaisten kirjoitustapojen suhdetta Roger Caillois’n kehittämään pelien ja leikkien typologiaan.

Alkuteos Two Dots over a Vowel ilmestyi chapbookina vuonna 2008.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Christian Bök on kanadalainen runoilija. Hän on julkaissut mm. teokset Eunoia (2001), jonka kussakin luvussa on käytetty vain yhtä vokaalia, ja Crystallography (1994), joka risteyttää runoutta ja kideoppia. Bök on kansainvälisesti tunnettu äänirunoilija, ja hän on vieraillut myös Suomessa.

Kääntäjäkarhu-palkinto Gunnar Björlingin Auringonvihreälle 01.07.2015

Pauliina Haasjoen ja Peter Mickwitzin kääntämä Gunnar Björlingin magnum opus Auringonvihreä on voittanut YLE:n Kääntäjäkarhu-palkinnon.

Lue lisää »

Kevään kirjojen PDF:t julki ja KESÄALE -20% 25.06.2015

Tervetuloa tutustumaan kevään kirjojen PDF:iin ja hankkimaan uniikit kohopainokansikirjat omaan kirjahyllyyn.

Lue lisää »

Tähtivaeltaja-palkinto Antti Salmisen Lomonosovin moottorille 20.05.2015

Antti Salmisen proosateos Lomonosovin moottori on voittanut Tähtivaeltaja-palkinnon parhaana vuonna 2014 suomeksi julkaistuna tieteiskirjana.

Lue lisää »