Poesia http://www.poesia.fi Runouden ympärille kiertyvä yhteisöllinen kustantamo. Mon, 06 Jul 2015 14:22:54 +0000 en-US hourly 1 Poesian syksy 2015 http://www.poesia.fi/2015/07/poesian-syksy-2015/ http://www.poesia.fi/2015/07/poesian-syksy-2015/#comments Mon, 06 Jul 2015 12:14:09 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3913 Käännösrunoutta, esseistiikkaa, vihkoja

Syksy on pian ovella ja tuo tullessaan runsaan ja monipuolisen valikoiman luettavaa.

Poesia julkaisee kaksi merkittävää runokäännöstä. Venäläisen Lev Rubinšteinin Sankarin ilmestyminen (suom. Tomi Huttunen) tarjoaa katsauksen runoilijan tuotantoon 1970-luvulta nykypäivään. Katriina Ranteen kokoama ja suomentama Korallia ja suolakiteitä -antologia puolestaan esittelee laaja-alaisesti afrikkalaista runoutta.

Nykyrunous monenkirjavine muotoineen voi hämmentää monia lukijoita. Siru Kainulaisen Runo ja rytmi avaa 2000-luvun suomalaista runoutta lukijan näkökulmasta. Erityisenä huomionkohteena on runojen rytmi. Antti Salminen analysoi kokeellisuutta käsittelevässä esseeteoksessaan taiteen ja elämän yhdistämistä ympäristökriisin aikakaudella.

Kotimaisesta runotarjonnasta vastaa Henriikka Tavin Kaksitoista, joka sisältää 12-osaisen kirjasarjan parhaat runot jälkikäteen toimitetussa muodossa.

Lisäksi syksyllä käynnistyy uusi Poesiavihkot-julkaisusarja, jossa julkaistaan itsenäisiä mutta kirjaa suppeampia teoksia, ns. chapbookeja, jotka ovat suosittuja erityisesti angloamerikkalaisissa maissa. Kirjan ja lehden välimaastoon sijoittuvassa Poesiavihkot-formaatissa julkaistaan sekä runoutta että esseistiikkaa. Sarjan aloittavat Virpi Alasen antikvaarista löydettyä runoutta sisältävä teos, Penjami Lehdon kokeellinen puutarhaessee sekä kanadalaisen Christian Bökin käsitteellistä kirjallisuutta käsittelevä essee.

Lisätietoja:
marko.niemi(a)poesia.fi

Arvostelukappaleet:
tiedotus(a)poesia.fi

 
Käännösrunous
– Korallia ja suolakiteitä. Afrikkalaisen runouden antologia (suom. Katriina Ranne)
– Lev Rubinštein: Sankarin ilmestyminen (suom. Tomi Huttunen)

Esseet ja tietokirjallisuus
– Siru Kainulainen: Runo ja rytmi
– Antti Salminen: Kokeellisuudesta – historiallisesta avantgardesta jälkifossiiliseen elämään

Kotimainen runous
– Henriikka Tavi: Kaksitoista

Poesiavihkot
– Virpi Alanen: Löytöretkue
– Penjami Lehto: Puutarhassa
– Christian Bök: Kaksi pistettä vokaalin päällä (suom. Marko Niemi)

KÄÄNNÖSRUNOUS

Korallia ja suolakiteitä
Afrikkalaisen runouden antologia

Koonnut ja suomentanut Katriina Ranne

Korallia ja suolakiteitä on ensimmäinen suomenkielinen afrikkalaisen runouden antologia. Pääpaino on nykyrunoudessa, mutta kokoelman vanhin runo on peräisin 1200-luvulta asti. Runot on käännetty seitsemästä eri kielestä. Teemoittain jaoteltu teos vie lukijan yhtä lailla rakkauden huumaan kuin sisällissodan jättämään hiljaisuuteen, luonnon keskelle ja urbaanin nyky-Afrikan sykkeeseen.

Teos ilmestyy elokuussa 2015.

Katriina Ranne (s. 1981) on afrikkalaiseen runouteen keskittynyt kääntäjä ja kirjailija. Hän on väitellyt swahilinkielisestä nykyrunoudesta Lontoon yliopistossa 2010 ja opettanut swahilikirjallisuutta, swahilia ja afrikkalaista elokuvaa Lontoon ja Helsingin yliopistoissa. Hän on osallistunut Poetry Translation Centren toimintaan vuodesta 2004 ja ohjannut runokäännöstyöpajoja vuodesta 2011. Ranne on julkaissut runoteoksen Ohikulkijan tuoksu (Gummerus, 2014) ja romaanin Minä, sisareni (Nemo, 2010).

Lev Rubinštein
Sankarin ilmestyminen

Suomentanut Tomi Huttunen

Käsiterunoilija, esseisti ja humoristi Lev Rubinštein on venäläisen nykyrunouden tunnetuimpia nimiä. Sankarin ilmestyminen tarjoaa katsauksen koko Rubinšteinin pitkään, 1970-luvulta nykypäivään ulottuvaan tuotantoon. Kirjastonhoitajana työskennellyt Rubinštein kirjoitti poetiikaltaan ja ideoiltaan vaihtelevaa runouttaan kirjaston aineistokorteille, mikä näkyy hänen tekstissään nasevana ja ytimekkäänä ilmaisuna. Sankarin ilmestyminen -valikoimaan on suomennettu viisi tällaista korttipakkaa ja lisäksi Rubinšteinin ajankohtaisia esseitä, jotka käsittelevät mm. Venäjän tämänhetkistä tilannetta.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Lev Rubinštein (s. 1947) aloitti kirjoittamisen 60-luvun lopulla ja osallistui aktiivisesti neuvostokonseptualismin kehittämiseen 70-luvulla. Hän kiinnittää erityistä huomiota runojensa muotoon, ja hänet tunnetaankin yhtenä ensimmäisistä konseptualistisista kirjoittajista. Hänen tuotantoaan on käännetty useille kielille. Rubinštein voitti venäläisen Andrei Bely -palkinnon vuonna 1999.

Tomi Huttunen (s. 1971) on Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori. Venäläinen avantgardekirjallisuus on yksi hänen tutkimusaloistaan, ja samaan aihepiiriin liittyy myös Huttusen toimittama käännösvalikoima Venäläisen avantgarden manifestit (Poesia, 2014). Akateemisen uransa lisäksi Huttunen toimii mm. kirjallisuuskriitikkona Helsingin Sanomissa.

ESSEET JA TIETOKIRJALLISUUS

Siru Kainulainen
Runo ja rytmi

Runo ja rytmi avaa 2000-luvun runouden ennennäkemätöntä moninaisuutta lukemisen näkökulmasta. Aineistona on käytetty pääasiassa nykyrunoja mutta myös vanhempaa suomalaista lyriikkaa. Keskeisenä aiheena on runojen rytmi, joka havainnollistaa runon ilmaisun ja lukemisen aistimellista vuorovaikutusta. Rytmi tarttuu ja tartuttaa: se on runon toimintaa, joka ulottuu lukijaan asti.

Kirja on suunnattu kaikille runouden lukemisesta kiinnostuneille ja sopii erinomaisesti myös niille, jotka kummastelevat tai karttelevat runoutta vaikka muuten lukevatkin kaunokirjallisuutta.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Siru Kainulainen (FT) on turkulainen runouden tutkimukseen suuntautunut kirjallisuuden tutkijatohtori.

Antti Salminen
Kokeellisuudesta – historiallisesta avantgardesta jälkifossiiliseen elämään

Antti Salminen pohtii esseeteoksessaan, miten käsitys kokeellisuudesta olisi muotoiltava käytännössä ja teoriassa, jotta sillä olisi ratkaisevaa merkitystä nykytilanteessa, jossa (jälki)kapitalismi on kokemassa suurimpia kriisejä sitten syntymänsä. Käsitys taiteen ja elämän kokeellisuudesta on nykykulttuurin kohtalonkysymys, jos taiteilta odotetaan perustavia avauksia ja sinnikkyyttä elämänmuodon saattamiseksi kestävälle pohjalle.

Kokeellisuus on ennen kaikkea toimimisen ja olemisen tapa, eikä se rajaudu taiteisiin eikä etenkään “kokeellisen taiteen” leimaan ja lajityyppiin. Pikemminkin se ymmärretään historiallisena, tiettyyn elämänmuotoon ja sille ominaisiin ilmiöihin kytkeytyneenä sekä niissä jatkuvasti muuttuvana.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Antti Salminen (s. 1983) on tamperelainen filosofi, runoilija, tietokirjailija ja kirjallisuudentutkija. Salmiselta ilmestyi runokokoelma Nollankuori vuonna 2013 Sanasadon julkaisemana ja kokeellinen proosateos Lomonosovin moottori vuonna 2014 Poesialta. Salminen palkittiin jälkimmäisestä sekä Kalevi Jäntin että Tähtivaeltaja-palkinnolla.

KOTIMAINEN RUNOUS

Henriikka Tavi
Kaksitoista

Henriikka Tavin vuonna 2012 kirjoittama kaksitoistaosainen kirjasarja 12 sisältää kaikkiaan yli 800 sivua. Kaksitoista-teokseen on valikoitu ja editoitu kirjasarjan runoista parhaimmat. Vuoden 2012 aikana tietyt teemat ja poetiikan piirteet toistuivat ja kehittyivät sarjan eri osien runoissa. Kaksitoista-teos ei seuraa alkuperäisen sarjan rakennetta eikä toista orjallisesti runoja alkuperäisessä muodossaan, vaan hahmottuu omana kaunokirjallisena kokonaisuutenaan.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Henriikka Tavi (s. 1978) on helsinkiläinen runoilija ja Poesian perustajajäsen. Hänen esikoisteoksensa Esim. Esa (Teos, 2007) palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Toinen teos Sanakirja (Poesia) ilmestyi syksyllä 2010. Runokokoelma Toivo (Teos, 2011) voitti sekä Kalevin Jäntin palkinnon että Yleisradion jakaman Tanssivan karhun.

POESIAVIHKOT

Virpi Alanen
Löytöretkue

Löytöretkue-vihko on saanut alkunsa samannimisestä blogista, joka on vuonna 2010 perustettu antikvaarinen löytörunoteos. Runoissa tihentyy ihmismielen ja -kehon absurdi liike, olemisen selittämisyritysten surrealistinen suru ja huumori. Löytöretkue koostuu antikvaarisesta tiede- ja tietokirjallisuuden kielestä, joka on muuttunut vanhetessaan vaivihkaa kaunokirjallisen kielen kaltaiseksi ja josta voi poimia pieniä vinksahtaneita tarinoita kielen outoudesta ja ihmisyyden varjoisemmista puolista.

Löytörunous ei perustu samalla tavoin kirjoitusprosessiin kuin runous yleensä, vaan siinä runous kaivetaan esiin materiaalista, jota ei alun perin ole tarkoitettu runoksi. Tekijän vastuulla onkin rakentaa löydetylle uusi elämä runona – valikointi, nimeäminen, esteettiseen ja poeettiseen kontekstiin sijoittaminen.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Virpi Alanen on helsinkiläinen runoilija ja kriitikko. Hänen esikoisteoksensa Ystävätär K ilmestyi Poesian kustantamana vuonna 2012. Tällä hetkellä hän työstää lyyristen pienoisesseiden käsikirjoitusta sekä runokäsikirjoitusta. Varsinaisten käsikirjoitustensa ohella Alanen on perehtynyt antikvaarisen kirjallisuuden estetiikkaan ja kieleen.

Penjami Lehto
Puutarhassa

Puutarhoja käsittelevä kokeellinen essee liikkuu esseistiikan, kaunokirjallisen proosan ja runouden välimaastoissa. Essee pohtii mm. permakulttuuria, kielen juuria ja lukemista pölytyksenä. Se esittää monenlaisia puutarhanhoitoon ja kirjallisuuteen liittyviä kysymyksiä – mikä esimerkiksi erottaa rikkaruohon hyötykasvista? Risteävine palstoineen teksti heijastaa muotonsa kautta puun varttamista ja puutarhan polkuja ja palstoja.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Penjami Lehto on jyväskyläläinen kirjallisuusblogaaja. Hän on yksi Luutii-yhteisöblogin (www.luutii.ma-pe.net) kirjoittajista ja ylläpitää omaa Jäljen ääni -blogiaan osoitteessa penjami.wordpress.com. Lehto on ammatiltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.

Christian Bök
Kaksi pistettä vokaalin päällä

Suomentanut Marko Niemi

Essee esittelee ja erittelee käsitteellisen kirjallisuuden (engl. conceptual literature) erilaisia muotoja intention ja ekspression käsitteiden kautta. Samalla se kuvailee käsitteellisen kirjallisuuden suhtautumista minään ja tekijyyteen. Keskeisessä roolissa on Steve McCafferyn visuaalinen runo, joka koostuu pienestä i-kirjaimesta, jonka päällä on yhden sijasta kaksi pistettä. Lisäksi essee pohtii erilaisten kirjoitustapojen suhdetta Roger Caillois’n kehittämään pelien ja leikkien typologiaan.

Alkuteos Two Dots over a Vowel ilmestyi chapbookina vuonna 2008.

Teos ilmestyy lokakuussa 2015.

Christian Bök on kanadalainen runoilija. Hän on julkaissut mm. teokset Eunoia (2001), jonka kussakin luvussa on käytetty vain yhtä vokaalia, ja Crystallography (1994), joka risteyttää runoutta ja kideoppia. Bök on kansainvälisesti tunnettu äänirunoilija, ja hän on vieraillut myös Suomessa.

]]>
http://www.poesia.fi/2015/07/poesian-syksy-2015/feed/ 0
Kääntäjäkarhu-palkinto Gunnar Björlingin Auringonvihreälle http://www.poesia.fi/2015/07/kaantajakarhu-palkinto-gunnar-bjorlingin-auringonvihrealle/ http://www.poesia.fi/2015/07/kaantajakarhu-palkinto-gunnar-bjorlingin-auringonvihrealle/#comments Wed, 01 Jul 2015 12:00:02 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3897 Pauliina Haasjoen ja Peter Mickwitzin kääntämä Gunnar Björlingin magnum opus Auringonvihreä on voittanut YLE:n Kääntäjäkarhu-palkinnon.


Kääntäjäkarhu jaetaan vuosittain Kajaanin runoviikolla Tanssiva karhu -runouspalkintogaalan yhteydessä. Palkintosumma on 1000 euroa.

Raati perusteli valintaansa seuraavasti:

Gunnar Björling oli aikansa avantgarden edustaja. Hänen runoissaan näkyy ekspressionismin, surrealismin ja dadaismin vaikutus. Solgrönt, nyt suomennettu Auringonvihreä, oli hänen neljäs kirjansa. Se ilmestyi vuonna 1933. Uusi suomennos näyttää kahta aiempaa Björling-suomennosta villimmän, runsaamman, moni-ilmeisemmän Björlingin.

Auringonvihreään sisältyy poikkeuksellisen monenlaisia aineksia: pitkiä ja lyhyitä runoja, sonettimuotoista, vapaamittaista, proosaa, aforistiikkaa, jopa esseitä. Björlingin teoksessa kieli on erityistä, tärkeää, se mitä tehdään kielellä. Kokoelma on parhaimmillaan harvinaista kielen juhlaa, sen ilmaukset ovat hätkähdyttäviä, kuten ”silmät / höröllä”, ”tuomion syvä suolisto kasvoillaan”, ”litanian kultajalat”. Runoilijan omaperäinen kieli välittyy erinomaisen käännöksen ansiosta suomeksikin.

Björlingin kääntämisen tekee haastavaksi ennen muuta hänen runojensa epätavallinen syntaksi, esimerkiksi ”enempikuinilo / pohjavirtaa; kaikki on sikinjasokin / välttämättömyyden ryysymailla”.

Suomentajien työ on ollut paikoin erittäin vaativaa, mutta Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz ovat ratkaisseet sen haasteet esimerkillisen elegantisti. He ovat tehneet kiitettävää työtä. Kyseessä on tervetullut kulttuuriteko, jonkalaisia toivoisi kirjallisuuselämäämme enemmänkin.

]]>
http://www.poesia.fi/2015/07/kaantajakarhu-palkinto-gunnar-bjorlingin-auringonvihrealle/feed/ 0
Kevään kirjojen PDF:t julki ja KESÄALE -20% http://www.poesia.fi/2015/06/kevaan-kirjat-kesaalessa-20/ http://www.poesia.fi/2015/06/kevaan-kirjat-kesaalessa-20/#comments Thu, 25 Jun 2015 05:58:12 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3879 Tervetuloa tutustumaan kevään kirjojen PDF:iin ja hankkimaan uniikit kohopainokansikirjat omaan kirjahyllyyn.

poesia-kesä-kevät-ale3

Kevään 2015 kirjojen PDF:t löytyvät nyt nettisivuiltamme. Tarjoamme kyseiset kirjat kesän kunniaksi nyt alehintaan –20% nettikaupastamme.

Tilaa kirjasi viimeistään 3.7. niin saat ne heinäkuun aikana. Nettikauppamme on kesälomalla 4.7. – 31.7., jona aikana tilatut kirjat toimitetaan tilaajille elokuussa.

Poesia toivottaa lukijoille ja muille ystäville lempeitä kesätuulia ja aurinkoisia lomapäiviä!

poesia.fi/kauppa/

]]>
http://www.poesia.fi/2015/06/kevaan-kirjat-kesaalessa-20/feed/ 0
Tähtivaeltaja-palkinto Antti Salmisen Lomonosovin moottorille http://www.poesia.fi/2015/05/tahtivaeltaja-palkinto-antti-salmisen-lomonosovin-moottorille/ http://www.poesia.fi/2015/05/tahtivaeltaja-palkinto-antti-salmisen-lomonosovin-moottorille/#comments Wed, 20 May 2015 10:48:44 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3840 Antti Salmisen proosateos Lomonosovin moottori on voittanut Tähtivaeltaja-palkinnon parhaana vuonna 2014 suomeksi julkaistuna tieteiskirjana.

Asiantuntijaraadin mukaan Lomonosovin moottori on poskettomalla huumorilla ja villeillä tarinankäänteillä silattu kirjallinen helmi. Salmisen kokeellinen teos taiteilee hienosti proosan ja lyriikan rajamailla ja hurmaa lukijansa mielikuvituksellisilla aineksilla.

Muita ehdokkaita olivat Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaari (Teos) sekä Jani Saxellin Sotilasrajan unet (WSOY). Helsingin Science Fiction Seura on jakanut Tähtivaeltaja-palkintoa vuodesta 1986 lähtien.

Raati perusteli valintaansa seuraavasti:

Antti Salmisen Lomonosovin moottori on poskettomalla huumorilla ja villeillä tarinankäänteillä silattu kirjallinen helmi. Se on proosan ja lyriikan rajamailla taiteileva teos, jonka tarina sijoittuu maailman ja inhimillisyyden tuolle puolen perustettuun Novaja Zemljan mystikkoyhteisöön.

Salmisen tekstuaalinen taidonnäyte on rakenteeltaan anteeksipyytelemättömän kokeellinen ja luottaa lukijan haluun heittäytyä alkemistis-mekanististen visioiden upottavaan pyörteeseen. Tarjolla on mosaiikkimainen kokoelma yhteen ajautuneita teemoja, joita yhdistävät alkemian ja transmutaation syvät pohjavirrat. Romaanin selittämättömyys ja epälineaarisuus ovat onnistuneita tehokeinoja, joka nostavat sanoinkuvaamattomien sattumusten kavalkadin lähelle todellista neroutta.

Fragmentaarinen kerrontatyyli yhdistelee sulassa sovussa erilaisia tekstilajeja. Päiväkirjaotteet, litteroinnit, inventaariolistat ja säätiedotukset kutovat kasaan hurjaa näkyä maailmanlopun koneesta. Mielikuvituksellisen koneen hirviömäisessä ytimessä on osia niin massiivisesta herttuakalmarista, generaattoreista kuin sekalaisista mikropiireistä.

Käynnistyttyään Lomonosovin moottorin on tarkoitus tavalla tai toisella tehdä loppu nykyisestä maailmanjärjestyksestä. Tähän päämäärään pyrkivät Lokiksi kutsuttu skatologisen instituutin entinen tutkija sekä hänen omituinen seurakuntansa.

Monipolvinen kertojanääni kuvailee poikkeuksellisen kaunopuheisesti lopun aikoihin valmistautuvien hylkiöiden ponnistuksia. Tunnelma on paikoin groteski, paikoin äkkihilpeä. Absurdi huumori kukkii niin Igumenin tunkiolla kuin rantaan ajautuneiden valaanraatojen käsittelyohjeiden sivuillakin.

Lukija pääsee kaivautumaan juonen läpi myös tarinakatkelmien ristiviitteiden kautta. Nämä oudot polut tarjoavat uusia komplementaarisia luentatapoja jo ennestään viittauksia ja intertekstuaalisuutta tulvivaan riemastuttavaan materiaaliin.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat kriitikko Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kriitikko Antti Oikarinen.

]]>
http://www.poesia.fi/2015/05/tahtivaeltaja-palkinto-antti-salmisen-lomonosovin-moottorille/feed/ 0
Poesian auringonvihreä äitienpäivätarjous http://www.poesia.fi/2015/04/poesian-auringonvihrea-aitienpaivatarjous/ http://www.poesia.fi/2015/04/poesian-auringonvihrea-aitienpaivatarjous/#comments Mon, 27 Apr 2015 17:55:57 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3730 Tilaa Gunnar Björlingin Auringonvihreä 27.4.-10.5. Poesian nettikaupasta niin saat kirjan erikoishintaan 17 euroa plus postikulut. Jos tilaat kirjan viimeistään 6.5., kirja ehtii luoksesi ennen äitienpäivää 10.5.


Eikö sinulla ole sinistä sukkaa ja hienoja valkoisia
lapsuusyöpaitoja, puritko minua punaisella leualla?
pysähdyn ja katson sinua, eikö sinun pikkusormiesi
pitänytkin oppia kävelemään?
etkö se ollutkin sinä joka antoi lehmille sokeria?

]]>
http://www.poesia.fi/2015/04/poesian-auringonvihrea-aitienpaivatarjous/feed/ 0
Poesian kirjojen saatavuus paranee Helsingissä ja Tampereella http://www.poesia.fi/2015/03/poesian-kirjojen-saatavuus-paranee-helsingissa-ja-tampereella/ http://www.poesia.fi/2015/03/poesian-kirjojen-saatavuus-paranee-helsingissa-ja-tampereella/#comments Fri, 20 Mar 2015 07:17:11 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3653 Poesian kirjojen saatavuus parani alkuvuodesta merkittävästi, kun Helsingin keskustassa sijaitseva Otavan kirjakauppa sekä tamperelainen Miekkakalapasuuna-kirjakauppa ottivat Poesian koko kirjavalikoiman myytäväkseen.

“Runouden ja muun marginaalisen kirjallisuuden on nykyään yhä vaikeampaa päästä esille kirjakauppojen hyllyille. Siksi yhteistyö eri tahojen kanssa on meille erittäin tärkeää”, toteaa Poesian myynnistä vastaava Mikael Brygger.

Poesia on myös aloittamassa erityistä matalan kynnyksen jälleenmyyjäohjelmaa, jonka jäsenet saavat kaikki uusimmat Poesia-julkaisut myytäväkseen myyntitilille ilman sisäänostopakkoa. “Pyydämme kaikkia laadukkaasta nykyrunoudesta kiinnostuneita kirjakauppoja, divareita ja muita mahdollisia jälleenmyyjiä ottamaan meihin yhteyttä”, Brygger kannustaa.

Otavan kirjakaupan valikoimaan kuuluu entuudestaan Otavan, Liken, Nemon, Siltalan ja Teoksen kustantamia kirjoja. Myymälä sijaitsee osoitteessa Uudenmaankatu 10, Helsinki, ja se on avoinna arkisin klo 10-18.

Miekkakalapasuuna keskittyy pienempien kotimaisten ja ulkomaisten julkaisijoiden kirjoihin ja levyihin. Kauppa löytyy osoitteesta Satamakatu 5, Tampere, ja se on avoinna arkisin klo 11-18 sekä lauantaisin 10-15.

]]>
http://www.poesia.fi/2015/03/poesian-kirjojen-saatavuus-paranee-helsingissa-ja-tampereella/feed/ 0
Antti Salmisen Lomonosovin moottori Tähtivaeltaja-palkintoehdokkaaksi http://www.poesia.fi/2015/03/antti-salmisen-lomonosovin-moottori-tahtivaeltaja-palkintoehdokkaaksi/ http://www.poesia.fi/2015/03/antti-salmisen-lomonosovin-moottori-tahtivaeltaja-palkintoehdokkaaksi/#comments Fri, 13 Mar 2015 10:26:10 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3648 Antti Salmisen kokeellinen proosateos Lomonosovin moottori (Poesia 2014) on asetettu Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokkaaksi.


Salmisen teos on raadin mukaan kokeellisista tarinafragmenteista koostuva kirjallinen helmi, joka tulvii villiä sanahelinää, surrealistisia käänteitä ja hullua huumoria.

Helsingin Science Fiction Seuran vuodesta 1986 jakama palkinto myönnetään parhaalle Suomessa ilmestyneelle tieteiskirjalle. Muut tämänvuotiset palkintoehdokkaat ovat Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaari, Alastair Reynoldsin Terästuulen yllä, Jani Saxellin Sotilasrajan unet sekä Petri Laineen ja Anne Leinosen teos Kuulen laulun kaukaisen. Palkinnon voittaja julkistetaan toukokuussa.

]]>
http://www.poesia.fi/2015/03/antti-salmisen-lomonosovin-moottori-tahtivaeltaja-palkintoehdokkaaksi/feed/ 0
Tiiliskivi-palkinto Reetta Pekkaselle http://www.poesia.fi/2015/02/tiiliskivi-palkinto-reetta-pekkaselle/ http://www.poesia.fi/2015/02/tiiliskivi-palkinto-reetta-pekkaselle/#comments Fri, 20 Feb 2015 08:40:16 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3604 Vuoden 2015 Tiiliskivi-palkinnon on voittanut Reetta Pekkanen teoksellaan Pieniä kovia nuppuja.


Raati kiitti Pekkasen runoja tavasta, jolla ne yhdistävät yleisen yksityiseen, estetiikan eettisyyteen. Pekkasen teos sanoo raadin mukaan “välttämättömimmän luonnon ja ihmisen välisestä suhteesta, ja samalla se onnistuu kaikessa kauniissa surullisuudessaan muuttamaan epätoivon toivoksi”.

Tiiliskivi-tunnustuspalkinnon myöntää Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry. Palkinnon tarkoituksena on nostaa esille laadukkaita kotimaisia kaunokirjallisia teoksia, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota.

Muut palkintoehdokkaat olivat Nelli Hietalan romaani Käsipohjaa (Nemo), Kai Kajanderin runokokoelma Supersäikeet (Otava), Henni Kitin esikoisromaani Elävän näköiset (WSOY), Raisa Marjamäen runokokoelma Ei kenenkään laituri (Poesia) sekä Markku Paasosen romaani Pienet kalat syövät suuria kaloja (Teos).

]]>
http://www.poesia.fi/2015/02/tiiliskivi-palkinto-reetta-pekkaselle/feed/ 0
Poesian kevät 2015 http://www.poesia.fi/2015/01/poesian-kevat-2015/ http://www.poesia.fi/2015/01/poesian-kevat-2015/#comments Tue, 13 Jan 2015 09:24:14 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3548 Poesian keväässä suomenruotsalainen klassikko, kiitettyjä ja tunnustettuja nykylyyrikoita, esseitä runouden toimittamisesta sekä kolme esikoiskokoelmaa


”Miksi antanut ajatukselleni tämän paradoksaalisen muodon? Onko se niin uusi, mutkikas, se ajatus? En minä sitä tiedä, en olisi uskonut. Mutta en tullut ymmärretyksi.”

Näillä sanoilla Gunnar Björling, modernin suomalaisen runouden klassikko, pohti aikanaan omaa paikkaansa omassa ajassaan. Katkelma löytyy teoksesta Solgrönt (1933), joka on eittämättä yksi Björlingin mittavan tuotannon tärkeimmistä kokoelmista. Poesia julkaisee teoksen tänä keväänä Pauliina Haasjoen ja Peter Mickwitzin suomennoksena.

Björlingille ympäristön ymmärtämät­tömyys merkitsi eksistentialistisen etsinnän lisäksi hyvin käytännöllisiä ongelmia. Hän joutui julkaisemaan Auringonvihreän sekä joukon muita teoksiaan omakustanteina ja vastaanotto oli niukkaa ja varautunutta.

Myös tänään
runouden ja muun marginaalisen kirjallisuuden kohtalona näyttäisi olevan ympäristön ymmärtämättömyys. Runous voi olla yhtä aikaa liian tiheää ja liian rehevää. Mistään ei saa kiinni tai sitten kaikki on vain tiellä.

Ymmärryksen rajoilla jotkut hakevat tukea jostain suuremmasta, jostain myyttisestä ja salaperäisestä. Kirjallisuuden taustalla, näkymättömissä toimii kustannustoimittajan hahmo. Nykyrunouden toimittamisen ja kustantamisen kysymyksiä avataan ja käsitellään Henriikka Tavin toimittamassa esseekokoelmassa Kolmetoista (13/12), joka antaa puheenvuoron kaksitoista kirjaa synnyttäneen 12-projektin taustavaikuttajille ja -tekijöille.

Poesian kevät 2015 tarjoaa myös kokonaiset kolme esikoisrunokokoelmaa: elektro-folkpopparina tunnetun Muuan miehen karhea ja zen-henkinenLämmetä, hämmentyä, Kaija Rantakarin viivojen ja rajojen intiimigeometriaa hahmotteleva Mikado sekä Marko Laihisen kylmän ajankohtaista valoa hohkava Halokehrät.

Uusien tulokkaiden lisäksi julkaistaan kaksi teosta kahdelta 2000-lukulaisen runopolven keskeiseltä tekijältä. Kristian Blombergin kolmas runoteos Valokaaria on kuin ajatuksen henkäys; miltei äänettömiä virtauksia mielen vakiintuneiden kulkureittien ohi kohti jotain kartoittamatonta.

Jonimatti Joutsijärven vakaa mutta leikkisä Ohjattua kerhotoimintaa niille joiden sydämessä läikkyy puolestaan suuntaa lukijansa proosa- ja runosarjoillaan takaisin uniin, aisteihin, tunteisiin. Mihin tarvitsemme ymmärrystä, jos emme ymmärrä havahtua ja kohdata, ihmisiä, eläimiä, esineitä – asioita?

Valoisaa kirjakevättä, lupausta ilosta, lämpimästä

Tutustu Poesian kevään 2015 kirjoihin täältä »

]]>
http://www.poesia.fi/2015/01/poesian-kevat-2015/feed/ 0
Kalevi Jäntin palkinto Antti Salmisen Lomonosovin moottorille http://www.poesia.fi/2014/12/kalevi-jantin-palkinto-antti-salmisen-lomonosovin-moottorille/ http://www.poesia.fi/2014/12/kalevi-jantin-palkinto-antti-salmisen-lomonosovin-moottorille/#comments Wed, 03 Dec 2014 12:00:59 +0000 http://www.poesia.fi/?p=3312 Kalevi Jäntin säätiö on palkinnut Antti Salmisen Lomonosovin moottorin 17 000 euron suuruisella kirjallisuuspalkinnolla.


Palkintolautakunta perustelee päätöstään seuraavasti:

Antti Salmisen Lomonosovin moottori on laajan perspektiivin proosarunoelma ja filosofinen näky.

Vaikka lukijalle saattaa hetkittäin syntyä tunne dadaistisesta vyörytyksestä, tekijän katse on äärimmäisen tarkka. Novaja Zemljaa muistuttava maisema ja siitä kumpuavat tapahtumat herättävät syvän tuttuuden tunteen: onhan kysymys elämästä itsestään, jota ihminen yrittää kartoittaa, mitata, haarukoida ja jonka luonnetta edes vähän ymmärtää.

Salmiselle elämä on suuri aineen näytelmä, ja hänen mystinen Lomonosovin moottorinsa elämän prosessien kulku. Kirjassa tätä jättiläismäisen Herttuakalmarin sisään hitaasti rakennettua oliota yritetään ymmärtää ja hahmottaa yhä uusien todistajanlausuntojen ja näkökulmien kautta. Näissä tiedemiesmäisen pedanteissa raporteissa on maaginen imu, mutta myös syvät juuret brittiläishenkiseen hienosyiseen, älylliseen huumoriin.

Elämä näyttäytyy hirviönä, joka syntyy ja kuolee samanaikaisesti, ahmii ja synnyttää, alkaa ja loppuu, väliaikaisesti.

”Moottorin ydin on syntymisen menehtymisen ja menehtymisen syntymisen astia”, hän sanoo. Ja: ”Moottori tanssittaa meitä, emmekä pääse irti.” ”Me tanssimme, kuten Prosessi, toistamme toisemme ja itsemme.”

Sukulaisuutta on tunnistettavissa yhtä hyvin Jinsy- saareen ja sen absurdiin huumoriin, Tarkovskiin kuin Francisco Toledoon, yhteen Meksikon merkittävimmistä nykymaalareista ja etenkin tämän tunnettuun teossarjaan ”Notebook of Shit.” Tässäkin kuulee suoran, hohottavan naurun elämän vaappuvalle, kompastelevalle kiertokululle.

Hienoa Salmisen teoksessa on myös sen nimi ”Lomonosovin moottori”, ei siis kone. Voisi ajatella, että sanana kone tai koje sopisi filosofiseen erittelyyn herkemmin. Mutta moottori on meteliä ja bensaa, kuten Salmisen tekstikään ei ole filosofisesta asenteestaan huolimatta abstraktia ajatusrunoutta vaan lihaisaa ja brutaaliakin. Kirjan tekstiin oleellisesti liittyvän mystisen kuvituksen on tehnyt Johan L. Pii.

Kalevi Jäntin säätiö jakaa vuosittain nuorille kirjailijoille Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon. Toinen tänä vuonna palkituista teoksista oli Miira Luhtavaaran runokokoelma Ruohikon luut (Teos). Palkinnon on saanut 108 kirjailijaa. Säätiön palkintolautakunnan puheenjohtaja on kanslianeuvos Satu Jäntti-Alanko ja jäsenet kustantaja Jaakko Jäntti, kirjailija Tiina Krohn, professori Jyrki Nummi, kustantaja Touko Siltala ja runoilija Saila Susiluoto.

]]>
http://www.poesia.fi/2014/12/kalevi-jantin-palkinto-antti-salmisen-lomonosovin-moottorille/feed/ 0